Kesä alkaa olla pikkuhiljaa lopuillaan ja tänään on peruskoululaiset palanneet koulunpenkille. Itsehän saan vielä viikon verran nauttia kesästä ja ensi tiistaina starttaa meikäläisen koulutie. Rovaniemellä äidin hoivissa on tullut oltua viime aikoina oikeastaan koko ajan, mitä nyt muuttokuorman vienyt kemiin ja purkanut sen siellä ja tullut takaisin.

Mieliala on ollut melko matalalla ymmärrettävistä syistä, mutta tuntuu että pikkuhiljaa tästä suosta aletaan nousemaan. Koirakin sai uuden rakastavan kodin. Ja kaikille niille minun läheisille jotka ajattelette että olen surkea ja huono ihminen koska MIELESTÄNI olosuhteiden pakosta koirastani luovuin haluan sanoa vain, että minun mielestäni on väärin pitää lemmikkiä vain oman onnensa ja itsensä vuoksi jos tietää, että lemmikki kärsii niistä elinoloista joissa joutuu olemaan. Surettaa että ihmiset tuomitsee kun itse yrittää vaan ajatella sen oman rakkaan lemmikin parasta.

Viimeviikot on ollu mulle henkisesti tosi raskaita ja on surullista kuulla jonkun itselle rakkaan ihmisen suusta kuinka hän ei hyväksy minun valintoja tässä tilanteessa joka on jo valmiiksi raskas ja vaikea. Minä en tarvitse kenenkään hyväksyntää, koska loppujen lopuksi tiedän tehneeni oikean ratkaisun.

Noh enivei, mulla on tänään itseasiassa aika mielenkiintonen aihe josta halusin kirjottaa. Tunnelukot, mitä ne on, mitä ne tekee ja mistä niitä tulee? Olen tässä äitin luona ollessa lueskellut läpi tuollaista "Tunne Lukkosi" kirjaa. Kirjassa perehdytään tunnelukkoihin, testataan omia tunnelukkoja ja kerrotaan niiden mahdollisista vaikutuksista elämään.

Varauduin itseasiassa tuota kirjan testiä tehdessäni siihen jotta itseltäni löytyy varmasti tunnelukkoja useampikin kappale menneisyyteni huomioon ottaen. En juurikaan yllättynyt testin tuloksista jotka olivat seuraavanlaiset:

Erittäin vahvat tunnelukot:

- Kaltoinkohtelu

- Pessimistisyys

- Uhrautuminen

- Alistuminen

Vahvat tunnelukot: 

- Tunnevaje

- Hyväksymisen tarve

- Vaativuus

- Riittämätön itsekontrolli

- Emotionaalinen estyneisyys

 

Mitä tunnelukot ovat?

Jokaisella ihmisellä on tunnelukkoja, tunnelukko on lapsuudessa tai nuoruudessa opittu tapa reagoida, kokea, tuntea, ajatella ja käyttäytyä. Kaikkien tunnelukkojen taustalla ei ole lapsuuden tai nuoruuden traumaattisia, vahingollisia tai epämukavia kokemuksia.

Minua kiinnostavat nämä tunnelukot koska itselläni niitä vaikutti olevan useampia ja tottakai ne vaikuttavat elämääni ja tapaani reagoida asioihin. Esimerkiksi kaltoinkohtelun tunnelukkoon liittyy pelko tulla haavoitetuksi, hylätyksi, loukatuksi, hyväksikäytetyksi jne. Siihen liittyy tunne siitä, että kun joku on ystävällinen itselle niin ihmisen motiiveja alkaa heti pohtia mm. yrittääkö ihminen vain hyötyä sinusta? Pessimistisyyden tunnelukkoon  liittyy taas realistinen ajattelutapa, huolehtiminen ja murehtiminen, niin tulevasta kuin menneestä. Eli nämä tunnelukot liittyvät omalla tavallaan myös läheisriippuvaiseen käytökseen.

Kyseisestä kirjasta löytyy tunnelukon ajattelu ja toimintatavoista hyviä ja laajempia esimerkkejä kuin ylläolevat ja suosittelenkin lukemaan kirjan jos vain mahdollista, ihan varmasti jokaisella läheisriippuvaisella on jotain erittäin vahvoja tunnelukkoja joista vapauduttuaan voisi elää helpompaa ja miellyttävämpää elämää.

Tunnelukoista on mahdollista vapautua tietoisella toiminnalla ja kovalla työllä. Niiden kanssa eläminen on mahdollista, vaikkakin ne tunnelukon vahvuudesta riippuen saattavat suurestikin vaikuttaa kykyyn ajatella ja tehdä päätöksiä elämässään. 

Tunnelukkoja käsitellessä perehdytään tutkimaan lapsuuden kokemuksia ja kohtaamaan tunteita joiden myötä tunnelukot ovat syntyneet. Oman toiminnan muuttaminen ei ole tunnelukkojen kanssa työskennellessä lähtökohtana. Tunnelukko on syntynyt alunperin jotain tarkoitusta varten, se syy meidän tulee tiedostaa sillä oman toiminnan muuttaminen tiedostamatta tunnelukon syytä voi vain pahentaa asioita.

"Emme voi muuttaa lapsuuttamme, mutta voimme muuttaa sen vaikutuksia meihin tässä hetkessä."

Miksi tunnelukot kannattaa yrittää avata?

Vaikka tunnelukkojen kanssa eläminen on mahdollista niin tunnelukkojen avautuessa pystyy tiedostamaan paremmin tunteitaan sekä tunteiden taustalla olevia tarpeita. Vaikka tunnelukot eivät koskaan poistu täysin niin tulevaisuudessa ne aktivoituvat harvemmin ja tunnereaktiot ovat laimeampia. 

Itse en kyseistä kirjaa ole vielä lukenut läpi kokonaan, mutta pystyn nyt jo sanomaan jotta haluan ehdottomasti tietää omien tunnelukkojeni synnystä enemmän ja oppia hallitsemaan niitä, jopa saada tunnelukot avautumaan, tämä on ehdottomasti yksi mielenkiintoisimmista aiheista pitkään aikaan. Toki omalla kohdalla sitä osaa suunnilleen arvailla noiden tunnelukkojen syntyä, tuo lapsuus kun ei mitenkään turvattu ollut kohdallani.

On lohdullista tietää että elämässään tapahtuviin asioihin voi vaikuttaa, muuttaa tapahtumien kulkua. Tunnelukoissa kun on se "hauska" puoli jotta kun  jokin tunnelukko on olemassa esim. alistumisen tunnelukko, ihminen alitajuisesti ajattelee, että hänen on pakko alistua, kun tunnelukosta pääsee irti niin tuo ajatusmallikin pikkuhiljaa katoaa, tai ainakin tunnelukot aktivoituvat harvemmin.

En ole vielä täysin vakuuttanut itseäni siitä, että onko koko tunnelukko asia ihan hölynpölyä, mutta luulen, että kirjan loppuun luettuani olen taas viisaampi ja ehkä jopa tajuan itseäni ja omaa käytöstäni paremmin. 

Täytyy sanoa, että tämä teksti saattaa vaikuttaa hyvinkin sekavalta, mutta itselleni se vaikuttaa hyvinkin selkeältä kun nyt vähän jo noista tunnelukoista lukenut. Toivottavasti tästä saa jotain tolkkua kuitenki. Tuon kyseisen kirjan voi ostaa kirjakaupoista tai netistä e-kirjana www.tunnelukkosi.fi